Jarno Lappalainen Tietopohjaista politiikkaa, avoimempaa Suomea

Ilmaisia lounaita ei ole - eläkkeissäkään

  • Tämäkään ei ole ilmainen
    Tämäkään ei ole ilmainen

Maanantaina Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin työeläkeindeksiä. Ohjelman otsikko viittasi eläkeläisköyhyyteen, mutta kaikkein köyhimpien eläkeläisten asiaa ei siinä käsitelty käytännössä lainkaan. Heitä työeläkeindeksi ei nimittäin koske, vaikka nimekkäät eläkeläisaktiivit antoivat näin ymmärtää.

Eläkeläisten edunvalvojien esittämä kritiikki kohdistui työeläkkeiden taitettuun indeksiin, joka korjaa vuosittain eläkkeiden tasoa hinta- ja palkkatason muutoksen mukaan. “Taitettu” tarkoittaa sitä, että indeksi muodostuu 80% hintatason muutoksesta (eli inflaatiosta) ja 20% palkkatason muutoksesta. Köyhimpien eläkeläisten eläketurva sen sijaan kehittyy taitettua indeksiä heikomman kansaneläkeindeksin mukaan.

Ohjelmassa esiintyneet aktiivit toivoivat kuitenkin työeläkkeissä paluuta ansiotasoindeksiin, joka oli käytössä kymmeniä vuosia sitten.

Tavoite on ymmärrettävä. Voi ehkä jopa sanoa, että tällaisesta ansiotason seuraamisesta on aikanaan ollut puhetta. Toiveen toteuttaminen on kuitenkin mahdotonta tai vähintään vastuutonta. Oikeudenmukaista se ei missään nimessä ole. Jo eläkkeellä olevat saavat jo nimittäin nykyjärjestelmässä kaikkein parhaan tuoton eläkemaksuilleen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että he ovat maksaneet nykyistä matalampia eläkemaksuja ollessaan työelämässä.


Lähde: Eläketurvakeskus, Jo eläkkeellä olevat saavat parhaan tuoton työeläkemaksuilleen, http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotte..., 10.11.2015

Miksi näin? Eivätkö yli 170 miljardia euroa sisältävät eläkerahastot pullistele juuri nykyisten eläkeläisten rahoja ja eikö sen pitäisi riittää korkeampiinkin eläkkeisiin?

Ei riitä, sillä suomalainen työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva. Tänään maksetuista eläkkeistä suurin osa rahoitetaan tämän hetken työllisten maksamilla eläkemaksuilla. Kun väestö ikääntyy, täytyy eläkemaksujen tuottoa täydentää eläkerahastojen pääomilla ja niiden tuotoilla.

Jos indeksimuutos tehtäisiin, alkaisi eläkerahastojen muodostama puskuri heikkenemään nopeampaa tahtia. Tällöin syötäisiin joko tulevia eläkkeitä tai pakotettaisiin korottamaan eläkemaksuja, mikä taas nostaisi työllistämiskuluja. Suomen ikärakennetta katsomalla selviää, miksi sille tielle ei voida lähteä. Ilmaista lounasta ei ole.


Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/01/vaerak_2013_01_2014-09-26_kuv_002_..., 26.9.2014

Eläkeläisjärjestöillä on tällä hetkellä käynnissä nimien keräys työeläkeindeksiin liittyvää kansalaisaloitetta varten. Se saavuttanee tarvittavan allekirjoittajamäärän. Jos aloite etenee eduskuntaan, jää kansanedustajien tehtäväksi huolehtia siitä, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Se tapahtuu hylkäämällä aloite.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Reijo Jokela

Jotenkin asiaan suuremmin perehtymättömälle on vaikea käsittä, että jos eläkkeet ovat tämän taitetun indeksi myötä "jääneet jälkeen" palkkakehityksestä, joka on ollut nopeampaa, kuin hintakehitys, niin onko mitään järkeä vaatia nyt eläkkeiden sitomista palkkoihin, kun kaikki viittaa siihen, että sisäinen inflaatio tulee, eli palkat pysyvät ennallaan ja hinnat nousevat. Eikö tuo taitettu indeksi näyttäisi olevan nyt eläkeläisten etu?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Näin voi hyvin käydä. Tähän asti eläkeläiset tosin ovat hävinneet, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin hinnat.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Häviämisestä ei voi puhua, sillä millä perusteella eläkkeet yleensä pitäisi sitoa palkkoihin?

Vähän yksinkertaistaen: jos duunariporukka paiskii enemmän töitä ja saa enemmän liksaa, miksi minun eläkettäni pitäisi sillä perusteella nostaa? Kivaahan se eläkeläiselle olisi, mutta miksi?

Ja entäpä sitten, jos palkat laskevat, miksi myös eläkettä pitäisi laskea?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #3

Taustalla on ajatus siitä, että esimerkiksi rakennusmiehen jäädessä eläkkeelle, hänelle kuuluu 60% rakennusmiehen palkasta ja pysyisi siinä suhteessa, kun rakennusmiesten palkat nousevat. Todella kalliksihan se vain tulisi. Lisäksi on kyllä hyvä kysymys, että miksi työelämästä poistuneen pitäisi saada hyöty työelämässä olevien tuottavuuden kasvusta, joka tyypillisesti tulee toimintaa tehostamalla ja uutta teknologiaa omaksumalla.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #7

Pikemminkin eläketason tulisi määräytyä jossakin suhteessa maksettujen eläkemaksujen mukaan eivätkä ne eläkkeellä ollessa kartu (tosin järjestelmä on vain osittain rahastoiva).

Ajatellaanpa sitten vaikka niin, että jollakin sopimuskierroksella rakennusmiesten ammattiliitto saa neuvoteltua hyvät korotukset - miksi sen vuoksi pitäisi eläkkeitä nostaa?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #9

Näinpä. Tästähän olemme samaa mieltä.

Pekka Pylkkönen

Etenkin tässä tilanteessa löysä, jos sitä olisi, tulisi käyttää tyel - verojen laskemiseen eikä puhua mistään eläkkeiden nostamisesta. Eläkkeet ovat ylivoimaisesti suurin sosiaalietuus joten 'köyhyyden lievittämisestäkään' ei puhuta. Jos joku olisi huolissaan pienituloisimmista, he huolehtisivat esimerkiksi opintotuen tasosta eikä eläkkeistä.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Samaa mieltä, että sivutuloja pitäisi ennemmin alentaa kuin korottaa. Se auttaisi työllistymiseen paremmin kuin esimerkiksi mitkään tuloveron alennukset.

Pekka Iiskonmaki

Eläkerahastot ovat valtionlainojen vakuutena ja niiden käyttö on siten rajallista.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

No eivätpä ole - ne ovat eläkevastuiden vakuutena, valtion lainojen kanssa niillä on vain kansantaloustieteellinen yhteys.

Toimituksen poiminnat