Jarno Lappalainen Tietopohjaista politiikkaa, avoimempaa Suomea

Euroopan kantokyky ei ole loppumassa – solidaarisuus on

Hukkuuko Eurooppa pakolaisvyöryn alle? Onko Suomen irtisanouduttava kansainvälisistä sopimuksista? Sellaisen kuvan voi saada tasavallan presidentin puheesta valtiopäivien avajaisissa. Aivan tällaista kuvaa puheen ei kaiketi ollut tarkoitus välittää. Harmillista sinänsä, että tämän tason puheesta on mahdollista vetää monta eri tulkintaa. Se ei ole puheelle eduksi.

Sinänsä on aivan aiheellista pohtia sitä, mikä on Suomen ja Euroopan unionin kantokyky pakolaiskriisin hoidossa. EU:hun saapui viime vuonna noin miljoona pakolaista eli yksi viittäsataa paikallista asukasta kohden. Suurempi paine kohdistuu kuitenkin Syyrian ja muiden kriisimaiden lähialueille. Jo yksin Libanonissa on saman verran pakolaisia kuin koko EU:ssa. Libanon on väkiluvultaan Suomen kokoinen maa. Tästä näkökulmasta voisi ajatella, että kantokyky ei aivan äärirajoilla ole. On myös väärin vihjata, kuten presidentti tekee, että pakolaissopimukset olisi tehty jotenkin helpommissa oloissa. Päinvastoin. Vuoden 1951 Eurooppa oli paljon nykyistä köyhempi ja sekasortoisempi. Maailmansota oli juuri päättynyt, manner oli raunioina ja ihmiset pakenivat valtiollista terroria.

Kantovastuu ei kuitenkaan jakaudu Euroopassa tasaisesti ja juuri tämä muodostaa ongelman Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Emme ole tottuneet näin suureen määrään turvapaikanhakijoita ja siksi toimintamallimme natisevat liitoksistaan. Asiaa helpottaisi se, jos EU:n sisällä turvapaikanhakijoiden määrät jakautuisivat maiden välillä tasaisesti eli noin yksi viittäsataa asukasta kohti. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Missä vika? Samassa suunnassa kuin eurokriisissä. Olemme ottaneet käyttöön joitakin yhtenäisen valtion elementtejä (yhteinen valuutta, ei sisärajoja), mutta jättäneet niiden toimimisen edellytykset huomiotta.

Schengen-sopimus on luonut rajakäytäntöjen osalta Schengen-alueesta yhden valtion, mutta yhteistä rajavalvontaa tai maahanmuuttopolitiikka sillä ei ole. Seurauksen näemme yllä olevassa kuvaajassa.

Kreikka toimii kauttakulkumaana, jonka kautta turvapaikanhakijat kulkevat minne kulkevat. Vapaamatkustajavaltiot tyytyvät keräämään vapaan liikkuvuden hyödyt ja jättämään vastuun turvapaikanhakijoista muiden harteille. Näin ei voi jatkua.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle ongelma onkin yhdistelmä Schengen + ei taakanjakoa. Tämä on hankalaa jo nykytilanteessa, mutta vaikeammaksi voi mennä. Jo nyt Venäjä näyttää merkkejä siitä, että sillä on halua kannustaa alueellaan asuvia pakolaisia siirtymään kohti länttä. Entä jos Turkki sulkee reitin Kreikkaan ja uusi reitti avautuu Venäjän kautta Suomeen ja Baltian maihin?

Suomen edun mukaista on saada EU-maiden yhteistyö ja keskinäinen solidaarisuus kuntoon - kepillä tai porkkanalla. Suomessa meidän on tehtävä mahdolliseksi se, että suojelua tarvitsevat pääsevät kotoutumaan, kouluttautumaan ja työllistymään. Isommassa kuvassa pakolaiskriisi ratkaistaan ylikansallisella yhteistyöllä. Toivottavasti mieli tässäkin suhteessa muuttuu myös eräissä hallituspuolueissa.  

Kuvaajan tiedot
*) marraskuun luvut ekstrapoloitu tammi-lokakuun luvuista

**) loka-marraskuun luvut ekstrapoloitu tammi-syyskuun luvuista
Lähteet: Turvapaikkahakemusten määrä: Eurostat Väkiluvut: Wikipedia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Rainer Salejärvi

Hyvä tietopohjaisen politiikan puolestapuhuja, miten sinun blogisi keskeinen ajatus suhteutuu esimerkiksi siihen tosiseikkaan, että maahanmuuttovirastonkin mukaan kaksi kolmasosaa heille jätetyistä turvapaikkahakemuksista on osoittautunut kokonaan perusteettomiksi ja kehitys on ollut muuallakin Euroopassa samansuuntainen ?

Maahanmuuttovirasto on viime aikoina tullut julkisuuteen kertomalla:

- turvapaikanhakijoista käännytetään kaksi kolmasosaa eli noin 20 000
- Suomesta turvapaikkaa hakeneista 4000 on perunut hakemuksensa
- Suomeen on saapunut vuonna 2015 yhteensä 32476 turvapaikanhakijaa

Pitäisikö asioiden ollessa näin, edelleenkin toimia kertomallasi tavalla eli siten, että "EU:n sisällä turvapaikanhakijoiden määrät jakautuisivat maiden välillä tasaisesti eli noin yksi viittäsataa asukasta kohti" ?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Sitä vartenhan meillä tutkitaan, että selviää, ketkä suojelun tarpeessa ovat. Ne, ketkä eivät ole, eivät maahan saa jäädä. Paremminkin tämän selvittelyn voisi hoitaa - esimerkiksi aiemmin heidän matkansa varrella.

Jos luvut ovat nuo, niin joka tapauksessa 10 000 on osoittautunut suojelun tarpeessa oleviksi ja heille meidän siis mielestäni pitää myöntää turvapaikka. Oletko tästä eri mieltä?

Rainer Salejärvi

Oma lähtökohtani on siinä, että jokaiselle turvaa tarvitsevalle tulee myöntää turvapaikka, mutta tämän hetkinen tilanne on kuitenkin se, että heidänkin auttamisensa sijaan eri Euroopan valtioiden varat ja resurssit kuluvat sellaisten henkilöiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja ylläpitoon, joilta puuttuu kokonaan turvan tarve.

Tämä on se todellinen ongelma.

Jokainen turhaan turvapaikkahakemukseen käytetty sentti on pois todelliselta avuntarvitsijalta

Miten asiassa voisi menetellä toisin, otin kantaa tämänpäiväisessä blogissani.

Kun asiaa arvioidaan maahanmuuttovirastosta saatujen lukujen kautta, näillä näkymin maahan olisi jäämässä luvan kera noin 8500 turvapaikanhakijaa.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #6

En ehdi tältä istumalta blogiasi lukea, mutta katson sen myöhemmin.

Yleisesti ottaen tästä kommentistasi voin olla samaa mieltä. On luonnollista hakea parempaa toimeentuloa ja elintasoa, mutta turvapaikkajärjestelmä on siihen väärä väylä. Suojelun tarpeessa olevien asia pitäisi käsitellä jo paljon aiemmin. Kenties esimerkiksi jo Turkissa.

Rainer Salejärvi Vastaus kommenttiin #7

Hakemusasiaan voi vaikuttaa myös paikallistasolla.

Jos kansalliseen lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan jättää eräissä tapauksissa ottamatta vastaan ja jos myös hakijaa koskevan päätöksenteon yhteydessä turvapaikanhakijan käsite ymmärretään rehellisesti ja sopusoinnussa asiaa koskeviin säännöksiin ja valtiota sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin nähden, seurauksena paitsi se, ettei menettely ole ristiriidassa Dublin-asetukseen tai muihin Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin nähden myös se, että perusteettoman turvapaikanhakijan maahan pääsy voidaan evätään tai hänet voidaan käännyttää välittömästi rajanylityksen yhteydessä, ilman mahdollisuutta muutoksenhakuun Suomen sisällä

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Joillain ei aukea silmät koskaan. Aatteellisuus estää moisen todella huolella. Mihinkään factoihin ei tarvi uskoa, aina voi hakea tilastoja tilastoiden perään.

Jopa Presidenttimme huomasi, ettei kaikki ole sittenkään kohdallaan. Mutta vihervasemmisto ei ilmeisesti koskaan. Tai toisaalta ilmeisesti se ei ole huomaamisesta kiinni, vaan te oikeasti haluatte jakaa tämän maan.

Demokratia vaan olisi sitä, että jos suurin osa ei kansasta halua maatamme jaettavaksi, niin silloin siihen pitäisi tyytyä.

Rainer Salejärvi

Tosiasiat pilaa hyvän tarinan

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Mitkä ovat nyt ne tosiasiat, joilta mielestäsi suljetaan silmät?

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Esimerkiksi se, ettei pakolaisista ole kuin m urtoosa heitä, jotka oikeasti apua tarvii.

Tosiasia on sekin, että kotimaassa meidän vanhemmat ja isovanhemmat makaa omissa paskoissaan, kun ei ole varaa niitä hoitaa. Sitä perustellaan kun rahat ei riitä ja lisä velkaa ei voida ottaa. Mutta auta armisa kun tarvii auttaa pakolaisia, niin millään ei ole mitään väliä. Maksoi mitä maksoi, mutta omatunto pitää saada puhtaaksi. Minun omatunto ei ole, niin kauan kuin vanhustenhuolto on tällä tasolla.

Jos minä ja vaimoni lähdettäisiin sotaa pakoon vaikka Ruotsiin. Me oltaisiin iki onnellisia kun olis vaikka teltta jossa on lämmintä ja jonkunlaista ruokaa syötäväksi. Ei tulisi mieleenkään ruveta purnaamaan tai tekemään rikoksia, etenkään rikoksista iljetäimpiä. Ja en kyllä antaisi muidenkaan tehdä, vaan pitäisin kynsin ja hampain kiinni siitä ettei kukaan yhteisöstämme moiseen sortuisi.

On se onni, että meillä on Sale pressana eikä, Pekka. Ja niin taitaa olla 2018 jälkeenkin.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #13

Tosiasia on sekin, että kotimaassa meidän vanhemmat ja isovanhemmat makaa omissa paskoissaan, kun ei ole varaa niitä hoitaa. Sitä perustellaan kun rahat ei riitä ja lisä velkaa ei voida ottaa."

Minä en perustele eikä vihreät perustele. Nämä syytökset on syytä osoittaa esimerkiksi istuvan hallituksen suuntaan.

Harva pakolainen purnaa. Varsinkaan niistä, joilla pakenemisen syynä on juuri suojelun tarve ja heitä on paljon.

Me olemme sitoutuneet kansainvälisillä sopimuksilla pakolaisten auttamiseen. Ne samat sopimukset suojaavat suomalaisia, jos Suomea kohtaisi sota. Mikä olisi sinun ratkaisusi?

Toni Lahtinen Vastaus kommenttiin #16

Täytyy myöntää, etten ole noihin kansainvälisiin sopimuksiin erityisemmin tutustunut, mutten usko niiden sisältävän mainintaa turvapaikanhakijoille annettavasta käyttörahasta. Uskoakseni sopimusten täyttämiseen riittäisi katto päänpäälle ja pari lämmintä ateriaa päivässä, ja aterioiden sisältökin voi varmaan olla sama mitä vanhuksille ja lapsille syötetään.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #20

Tietääkseni ateriat ovat samantasoisia. Eivät sen parempia ja toivottavasti eivät myöskään huonompia. Kyllähän ihmisiä pitää kohtuullisesti kohdella.

Vastaanottorahahan ei ole kovin suuri ja sitäkin saa vasta sitten, jos tulijalla ei ole mitään omia varoja: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen.... Suurempi kustannus Suomen oloissa aiheutuu katosta pään päälle.

Toni Lahtinen Vastaus kommenttiin #21

Mediassa julkaistujen juttujen mukaan aterioihin ei olla oltu tyytyväisiä mm. Oulussa, ja aterioita on tämän jälkeen kuulemma parannettu toiveiden mukaan. Tämä viittaisi siihen, etteivät tarjotut ateriat ole samoja kuin vanhuksilla ja koululaisilla.

Tuo vaarattomuuskriteeri hieman epäilyttää, kun on kuullut millaisen p.skahalvauksen osa kansanedustajista on saanut Tanskan aloitettua turvapaikanhakijoiden varallisuuteen liittyvät tarkastukset ja takavarikot. Se on kuulemma törkeää, jos turvapaikanhakijan varallisuutta aletaan valvoa samaan tapaa kuin kantaväestön kohdalla menetellään. Kantaväestöön kuuluva vanhus esimerkiksi joutuu maksamaan hoidostaan niin kauan kuin omaisuutta riittää, ja jos vastaavanlaista omaisuuden tarkistamista ehdotetaan turvapaikanhakijoille, kyse on rasismista.

Eli kuka ja miten tuota varallisuutta uskaltaa tarkastella vastaanottorahaa jaettaessa?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #24

Jos nyt puhumme samasta Oulun tapauksesta, niin siellä taisi ongelmana olla, että ruoka aiheutti terveysongelmia. Siitäkin vain yksittäiset tyypit valittivat ja taisivat valtaosa järjestää jonkun marssinkin, jossa kiitettiin suomalaisia lämpimästä majoituksesta ja ruoasta: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oulun-....

Varallisuus tarkistetaan samoin kuin suomalaisilta. Tämä on suoraan lakitekstiä:

"Vastaanottorahaa hakevan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon vastaanottorahaa myönnettäessä toimeentulotuesta annetussa laissa säädetyllä tavalla."

Tanskan lähestymistapahan on toinen eli suora takavarikointi.

Toni Lahtinen

Tällä hetkellä Suomen taloudellinen kantokyky ei riitä edes omista kansalaisista huolehtimiseen, vaan koko ajan otetaan lisää velkaa, jotta vastuut saadaan jotenkin hoidettua. Jokainen lisävastuu, kohdistui se sitten omiin kansalaisiin, maahanmuuttajiin tai kehitysapuna ulkomaille, joudutaan hoitamaan lisävelanotolla, koska ylimääräistä rahaa valtiolla ei ole.

Kaikki yritykset taloudellisen kantokyvyn parantamiseen vastuita pienentämällä johtavat vastalauseisiin, lakkoihin ym. toimiin, joilla tavoitellut taloudentervehdyttämistoimet saadaan mitätöityä. Veronkorotuksetkaan eivät ole enään vuosiin tuottaneen valtiolle merkittäviä lisätuloja, vaan käytännössä verojen korottaminen yhtäällä on tarkoittanut verotulojen laskua toisaalla, jolloin kokonaiskertymä ei ole juuri muuttunut.

Missä on siis tämä mainitsemasi kantokyky? Velkarahassa?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Suomen budjetit eivät ole tasapainossa. Totta. Silti on ylilyönti väittää, että Suomi olisi mieron tiellä. Olemme edelleen yksi maailman vauraimmista valtioista. Jos me emme auta, niin kuka auttaa? Vai eikö kenenkään tarvitse?

Käyttäjän JanneTurtiainen kuva
Janne Turtiainen

"Olemme edelleen yksi maailman vauraimmista valtioista" toistaa hän tunnettua slogania! Kerro meille millä mittarilla olemme maailman vaurain? Brutto/netto/kapita siis millä mittarilla? Ja mieti että meitä on rontti 5 miljoonaa eli riittääkö varallisuus pelastamaan maailmaa kun edustamme promilleja tai osia ihmiskunnasta. Tämä reikäpäinen väite meidän rikkaudesta on seinähullu, väite joka ei tee eroa suhteellisen ja absoluuttisen vaurauden välillä.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso Vastaus kommenttiin #12

Juuri näin. Tuota olen itsekkin ihmetellyt, et miski jopa palkkoja leikataan valtion toimesta näin vauraassa maassa. Nyt ei ole vihreäpoika ihan hereillä.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #12

Janne Turtiainen, riippuen vähän mittaajasta olemme sijalla 23–28 ostovoimassa per henkilö: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita. Absoluuttisilla luvuilla sijoitus on 16–18: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita. Ja erityisen paljon rikkaampia olemme kuin esimerkiksi mainitsemani Libanon ja vaikkapa Uganda, jotka kantavat paljon meitä suuremman vastuun.

Jos luet kirjoitukseni tarkkaan, niin huomaat, että ajatuksena siinä nimenomaan on se, että vastuuta jaettaisiin EU:ssa tasaisemmin.

Käyttäjän JanneTurtiainen kuva
Janne Turtiainen Vastaus kommenttiin #15

Mukavaa kun vastasit.

Eli suhteellisen varakkuuden taulukoissa sijoilla 16-28 (melkoinen hajonta) mutta kelpaa.. sitten se pointti eli millä sijalla absoluuttisella mitalla eli varallisuus per valtio? Suhteuttaen se ongelma kokoon ja kasvuvauhtiin ongelmien kasvualueilla. Muistaakseni afrikka lisääntyy nettona 5 milj. parissa viikossa.. sihen ongelmaan ei riitä se että päästetään eurooppaan miljoonia ihmisiä vuodessa. Lopputulema on että euroopasta tulee Mena-maiden kaltainen paskastania. Rajat on suljettava tai parissa vuosikymmenessä eurooppa ei kykene auttamaan millän tavalla yhtään ketään.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #17

Janne Turtainen, pieni maa ei tietenkään ole bruttokansantuotteella mitattuna kärkipäässä, vaikka olisi kuinka vauras.

Käyttäjän JanneTurtiainen kuva
Janne Turtiainen Vastaus kommenttiin #22

Eli onko muutkin perustelusi kansainvaelluksen sallimiselle yhtä huterat kuin "suomi on maailman rikkaimpia valtioita".. Aika ei riitä käydä virheiden perusteluiden hataruuksia yksi kerrallaan läpi ja ne on tehty jo moneen kertaan monessa paikassa. Perustelunne ovat monilta osin unelmahöttöä jota jankkaamalla mennään. Lopputulema on se että hyvää tarkoittavat väärin perustellut teot tuhoavat länsimaat.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #15

Uganda ja Libanon. Molemmissa maahantulijat saavat samanlaisen kohtelun kuin Suomessa? Asutetaan hotelleihin, kylpylöihin, matkailukeskuksiin? Pyykit pestään ja huoneet siivotaan? Annetaan jopa rahaa? Koetetaan nyt olla hiukan realistisempia tämän "vastuun" suhteen. Kyllä niitä hädässä olevia pitää auttaa, mutta tuo "asylum" ei saa toimia taikasanana sille, että Suomeen voidaan tulla ja jäädä kuppaamaan varoja vaikkapa nyt vuodeksi. Entäs sitten näitten palautukset? Siitä touhusta tulee vielä sellaiset kätten voiteet, että poliisin voimavarat eivät riitä. Hyvä että varustautuvat jo nyt.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #19

Mikä on vaihtoehto näille esittämillesi rakennuksille? Suuria majoitukseen soveltuvia rakennuksia ei ole määrättömästi. Jos hotelli on tyhjillään, on vain järkevää käyttää sitä johonkin. Köyhemmissä maissa pakolaiset asuvat valtavilla leireillä, joissa nälkä ja kurjuus vallitsevat. Kyllä meilläkin talot alkaisivat käydä vähiin, jos täällä olisi yht'äkkiä miljoona pakolaista, kuten Libanonissa. Minusta on se on hyvä asia, että Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita ei telttoihin majoiteta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #23

Älä sitten vertaa Libanonin ja Ugandan menettelyä Suomeen. Aika kallista tämä Suomen touhu, ja niin turhaa monen osalta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #23

Varmasti voisi ottaa suomalaisille asunnottomille käyttöön käyttämättä olevia tiloja, vai mitä? Omituista argumentointia aina kun turvapaikanhakijoista tai muista on kysymys: rahaa löytyy tuhottomasti, lisäbudjetteja laaditaan päät sauhuten. Äläkä vaan sano, että Suomen köyhät ovat rikkaita näiden rinnalla! Kun eivät ole, asuvat nimittäin Suomessa.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #26

Niin voisi. Suomalaisten vähäosaisten asemaa pitäisi myös parantaa ja sen puolesta on sekä minä että vihreät. Suomessa asunnottomuus on onneksi laskusuunnassa, mikä on harvinaista Euroopassa. Työtä tuonkin eteen siis tehdään ja vieläpä menestyksekkäästi. Vuosi sitten oli kuitenkin edelleen n. 7000 henkeä asunnottomana.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Maa joka vuodesta toiseen elättää kansansa miljardilainoin, ei ole kantokykyinen.

Toimituksen poiminnat