Suomi kaipaisi kunnianhimoisempaa maahanmuuttopolitiikkaa
Hallitusneuvotteluissa on päästy tänään sopuun muun muassa maahanmuuttopoliittisista linjauksista. Linjauksiin sisältyy liuta "selvitetään, selvitetään" -henkisiä myönnytyksiä perussuomalaisille. Mitään hirvittävän radikaalia ei kuitenkaan esimerkiksi pakolaiskiintiöön olla esittämässä, mikä on tietysti hyvä uutinen.
Oma huomioni kiinnittyikin eniten konservatiivisiin linjauksiin työperäisen maahanmuuton osalta.
Aihe on tärkeä, sillä työperäisen maahanmuuton lisääminen on Suomelle elinehto. Tähän on syynä se, että väestömme ikääntyy hurjaa vauhtia. EVA arvioi hiljan, että Suomen pitäisi tuplata vuosittainen maahanmuutto, jotta hyvinvointivaltiota voidaan jatkossakin ylläpitää. Arvioon on helppo yhtyä. Meitä nuoria on yksinkertaisesti nykyisellään liian vähän.
Kuinka tuleva hallitus haasteeseen vastaa? No ei kovin hyvin. Erityisesti kaksi kohtaa kiinnittää huomioni:
"EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pannaan lukukausimaksut."
[…]
Maahanmuuton tulee olla hallittua ja EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään."
Ensimmäinen linjaus ei ole yllättävä, mutta pettymys se on silti. Kunnollisia laskelmia ei Suomessa ole valtionhallinnon taholta aiheesta tehty, mutta olemassaolevat selvitykset viittaavat siihen, että ulkomaalaiset opiskelijat tuottavat verotuloja enemmän kuin verorahoja kuluttavat. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovatkin merkittävä työperäisen maahanmuuton lähde.
Ulkomaalaiset opiskelijat tuovat osaamisen lisäksi muitakin hyötyjä: korkeakoulut kansainvälistyvät ja yritykset pääsevät rekrytoimaan väkeä, joka parhaimmillaan tuo uuden vientimarkkinan mukanaan. Valtion panokseksi tässä jää kustantaa tyypillisesti parin vuoden luennot, mikä ei kummoinen kustannus ole. Tälle maahanmuutolle asetetaan hallitusneuvotteluiden linjauksella este. Kokonaan toinen suunta on esimerkiksi Saksassa, joka hiljan poisti kaikki lukukausimaksut.
Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lievennys on tietysti askel oikeaan suuntaan. Nähtäväksi jää, minkä pituiseksi askel muodostuu, mutta ilmeisen lyhyeksi. Syytä tähän on vaikea keksiä. Työvoiman tarveharkinta on nykymaailmassa turha jäänne menneisyydestä. Yritykset tietävät itse parhaiten, mistä tarvitsemansa osaamisen saavat. Siihen ei tarvita välikädeksi virkamiestä arvioimaan, onko ulkomailta rekrytoimisen tarve "todellinen".
Summana näiden linjausten vaikutus työperäisen maahanmuuttoon on todennäköisesti negatiivinen. Lukukausimaksut asettavat esteitä maahanmuutolle ja tarveharkinnan lievennys mahdollisesti hieman niitä poistaa. Suunta on joka tapauksessa väärä erityisesti nuorempien sukupolvien näkökulmasta.
Huoltosuhde kaipaisi pikaisia korjausliikkeitä, jotta hyvinvointivaltiota voidaan jatkossakin ylläpitää. Tähän kunnianhimoiset toimet maahanmuuton lisäämiseksi olisivat paras ratkaisu. Tämän tosiasian parempaa huomioimista olisi hallitusneuvottelijoilta toivonut.
Tukholmassa puolalainen rakennustyömies kansainvälisen vuokratyövoimayrityksen leivissä työskentelee 3,5 euron tuntipalkalla. Työvoiman tarveharkinnasta puhuttaessa vedotaan aina insinöörien tuontiin, mutta todellisuudessa suurin osa tuodusta työvoimasta menee rakennus, siivous ym. aloille, ja aiheuttaa palkkojen polkemista, sillä kansainväliset henkilöstönvuokrausfirmat osaavat kiertää tessin palkkasäänökset ja muut säädökset.
Ainoa säädös, mikä tarvitaan, olisi se, että kun insinöörille ETA-alueen ulkopuolelta myönnetään työlupa, niin hänen puolisonsa saisi automaattisesti samalla myös työluvan.
Kansainvälisestä työnvälityksestä ja halpatyön haitoista kertoo hyvin Ylen Areenan esittämä dokumentti: Halvan työn kova hinta http://yle.fi/aihe/ohjelma/ulkolinja-halvan-tyon-k…
Ilmoita asiaton viesti
Eikö oikeampi tie ole se, että puututaan ilmeisen laittomaan työehtosopimuksien ja muiden säädösten kiertämiseen, jos sitä esiintyy? Sinänsä en epäile, että esiintyy.
Ilmoita asiaton viesti
Miten siihen voitaisiin puuttua saatavuusharkinnan poistamisen jälkeisessä ”villissä lännessä” kun ei siihen tähän astikaan ole pystytty puuttumaan?
Tällä hetkellä työehtosopimusten kiertämistä ja suoranaista orjuutta harjoittavat lähes yksinomaan maahanmuuttajat toisia maahanmuuttajia (usein maanmiehiään) kohtaan.
Saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaisi sitä, että jokainen kebabkioski voi ottaa päätoimialakseen oleskelulupien myymisen. Kaikki lievennykset saatavuusharkintaan vievät tähän samaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jarno, nykyisista hallituspuolueista keskusta ja varsinkin kokoomus suhtauvat todella nihkeästi harmaan talouden torjuntaan, tämä nähtiin viime hallisusneuvotteluissakin.
http://fifi.voima.fi/artikkeli/2011/kesakuu/muisti…
Kun luodaan järjestelmä, joka johtaa siihen, että työmarkkinoilla maahanmuuttajien hyväksikäyttö on yleistä sitä kutsutaan rasimiksi.
http://sakarirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit näin:
”Ei ole mitään viitteitä siitä, että lukukausimaksut hyödyttäisivät Suomen julkista taloutta.”
Tämä on hieman outo lausahdus. Jos lukukausimaksut tulisivat, niin skenaariohan olisi tämä:
– Tänne tulee opiskelijoita, jotka maksavat lukukausimaksun, ja osa niistä jää tänne töihin.
Eikö tämä ole julkiselle taloudelle hyödyllistä?
Ilmoita asiaton viesti
Toki näin, jos tulijoiden määrä pysyisi täsmälleen samana. Tuskin kuitenkaan pysyisi. Suomeen tulevien opiskelijoiden yhtä opiskelijoiden tänne tulon syistä kärkisijalla (tasoissa) ovat koulutuksen laatu ja maksuttomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Maalaisjärki sanoisi, että tuollainen maksullinen koulutus on voittoa melkein ensimmäisestä opiskelijasta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa tehtiin samankaltainen uudistus, muutoksen kohteeksi joutuneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä puolittui ja on pikkuhiljaa nousemassa, mutta ei vielä lähelläkään lähtötilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta edelleen jokainen opiskelija on voittoa (riippuen lukukausimaksun suuruudesta).
Ainahan maksava asiakas kelpaa?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä asiaa on syytä tarkastella kansantalouden näkökulmasta. Yksinkertaistaen voitaisiin arvioida, että ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomelle tuoma hyöty valtiontaloudelle on: S = N * (B – C), jossa
N = opiskelijoiden määrä
B = yksittäisen opiskelijan keskimäärin tuomat verotuotot ja muut hyödyt kansantaloudelle
C = yksittäisen opiskelijan keskimäärin aiheuttamat kustannukset (käytännössä ainoastaan opetus)
Lukukausimaksujen käyttöönotto kasvattaa B:tä, jos niiden käyttöönotolla ei ole vaikutusta esimerkiksi siihen, miten suuri osuus opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Jos harvempi jää, myös B heikkenee. Jos lukukausimaksujen käyttöönotto kuitenkin laskee N:ää, kuten on muissa maissa käynyt, päädymme heikompaan tulokseen kuin nykytilassa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtälöhän on plussalla jos lukukausimaksut ovat käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella oletat noin? Muissa maissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä (N) on pudonnut, kun lukukausimaksut on otettu käyttöön. Ei ole mitään syytä olettaa, että Suomi olisi maana ylivertaisen vetovoimainen verrattuna vaikkapa Ruotsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei määrään kannata panostaa, vaan laatuun.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän taustatietoja:
Vuonna 2013 Suomessa oli noin 20.000 ulkomaalaista opiskelijaa.
Suurimmat opiskelijamäärät kansalaisuuden mukaan.
• Venäjä 2816
• Kiina 2147
• Vietnam 1378
• Nepal 1180
• Viro 817
• Nigeria 711
• Intia 695
• Pakistan 691
• Saksa 658
Esimerkiksi Venäjän ja Kiinan suhteen voisi ainakin kuvitella, että noiden maiden osaamiselle olisi meillä aina käyttöä. Noissa on varmasti väkeä joiden rektytointi suomalaisiin yrityksiin olisi viisasta. Miten sitten tuo muutaman tonnin vuosimaksu vaikuttaisi vaikkapa kiinalaisten määrään jää nähtäväksi.
Suomi on varsin vientivetoinen talous, tämä taas hyötyisi kansainvälisyydestä jota nuo lukukausimaksut tuskin parantavat…
Ilmoita asiaton viesti
Monikohan noista jäi Suomeen valmistuttuaan? Kyllä ymmärrän idean, jossa luodaan suhteita ja toivotaan hyödyttävän henkilökohtaisista kontakteista tulevaisudessa, mutta tuen itse ajatusta, jonka Saaarinenkin alempana esittää.
Eli jos Suomen oppilaitokset todella ovat kilpailukykyisiä hinta/laatusuhteeltaan, ei lukukausimaksujen pitäisi olla ongelema. Jos eikö ulkomailta pitäisi houkutella ensisijassa juuri niitä, jotka kykenevät saaman jonkinlaisen stipendin?
Ilmoita asiaton viesti
Näitä asioita ei kovin usein selvitetä, mutta minun tietooni tuorein selvitys on tämä: http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/…
Sen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 49% kansainvälisistä opiskelijoista on työllistynyt Suomeen. Saksassa on laskettu, että takaisinmaksuaika tarjotulle koulutukselle on viisi vuotta, jos 30% opiskelijoista jää töihin Saksaan. Meillä tuo takaisinmaksuaika on siis luonnollisesti lyhyempi. Näistä luvuista karkeasti arvioiden siis kolme vuotta.
Stipendit ovat vähän hankala asia. Järjestelmät tulevat tyypillisesti kalliiksi ja sellaisen olemassaolo ei vaikuta estävän hakijamäärien putoamista. Suomalaiset yliopistot ovat kilpailukykyisiä laadultaan, mutta se ei ole ainoa asia, joka vaakakupissa painaa. Moni pohtii myös maata aika paljon ja tässä maavertailussa Suomi saa paljon etua maksuttomuudesta. Kaksi tärkeintä syytä ulkomaisille opiskelijoille tulla Suomeen on laadukas koulutus ja koulutuksen maksuttomuus. Nämä ovat varsin tasoissa tärkeydessä. Jos toinen näistä poistetaan, on sillä väistämättä vaikutusta vetovoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 700 Nigerian kirjeenvaihtajaa Suomessa opiskelemassa! Kyllä nyt saadaan vienti vetämään!!! Mitäs Suomi mahtaakaan viedä Nigeriaan? Rahaa?
Ilmoita asiaton viesti
ETA:n ulkopuolisten opiskelijoiden osalta on mainiota, että Suomi ei tarjoa ilmaisopintoja muille kuin stipendiaateille tai ns. erityistapauksille. Sellainen käytäntö toimii mm. Yhdysvalloissa, josta itsellänikin on kokemusta.
Tämä periaate on jokaisen valtion omassa harkinnassa ja suvereeni oikeus, jota ei tulisi luovuttaa pois. Jos Suomen korkeakoulut ovat riittävän korkeatasoisia ja koulutus- tai tutkimustarjonnaltaan huippua, Suomeen tulee maan tarpeisiin aivan riittävästi laadukkaita opiskelijoita/tutkijoita.
Pelkastään yksi keskilännen yliopisto UIUC, jossa tutkin ja opetin, antoi vuosittain yli 1500:lle kiinalaiselle jatko-opiskelijalle (Ph.D.-ohjelma) koulutuspaikan jo kauan sitten. Mutta ei ilmaiseksi. Osa heistä jäi Yhdysvaltoihin osa lähti kotimaahansa. Kyse oli ns. valtionyliopistosta – ei yksityisestä.
Alla tuoreimmat opintomaksut ja muut kulut per vuosi kansainvälisiltä opiskelijoilta, jotka EIVÄT saa stipendiä (ilmaisia opintoja) tai oman valtionsa maksamia kuluja. Tämä tulee kyetä osoittamaan taustaresurssikseen, jos lähtee yksilönä hakeutumaan UIUC:n opiskelijaksi: 45.000-53.000 US$/v.
International
Tuition & Fees$31,626-$38,764
Room & Board$11,010
Books & Supplies$1,200
Other Expenses$2,500
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä kukaan ole luovuttamassa pois Suomen oikeutta asiasta suvereenisti päättää. Olen vain eri mieltä hallituspuolueiden kanssa.
Yhdysvallat ovat pikemminkin varoittava esimerkki kuin sellainen, josta mallia kannattaisi ottaa. Yhdysvalloissa on tietysti paljon huippuyliopistoja, mutta se vaikuttaisi selittyvän isosti myös kielialueella ja maan koolla. Väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaat itse asiassa päihittävät Yhdysvallat: http://jarnolappalainen.fi/?p=300.
Toinen lukunsa on sitten Yhdysvalloissa jylläävä lukukausimaksujen nousutahti, joka on päihittänyt inflaation jo pitkään. Tilanne on siellä kestämätön ja on aivan varmaa, että esimerkiksi esittämäsi kaltaisilla lukukausimaksuilla olisi varsin turha odottaa ulkomaalaisia opiskelijoita syrjäiseen Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Huoltosuhde ei parane maahanmuutolla, ellei maahanmuuttajille ole tarjota työtä. Juuri tällä hetkellä ongelma on juurikin työpaikkojen puute, eikä ”työvoimareservin” haaliminen odottamaan aikoja parempia ainakaan paranna huoltosuhdetta.
Automaation kehitys vähentää työvoiman tarvetta entisestään, joten pelkkä sokea työikäisten määrän/osuuden tarkastelu kuuluu oikeammin menneeseen maailmaan. Tulevaisuuden maailmassa automaatio ja robotit tekevät suurimman osan töistä, jolloin työikäisten väheneminen on todennäköisesti jopa etu, ainakin jos ajatellaan ihmisten mahdollisuuksia löytää itselleen töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanamuuttajat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi ehkä suuruusluokaltaan 50 000 €/v/muuttaja. Nämä rahat kerätään veroina. Monet näyttävät kannattavan selkeästi 1000 suurempaa määrää, mikä on hieno asia. Kynnyksenä on tietenkin raha.
Nyt voisi ajatella, että veroilmoitukseen tulisi kohta ’solidaarisuusmaksu’, johon jokainen tunnollinen kansalainen raapustaisi sen summan, jonka antaa maahanmuuttajien saamiseksi tänne lisää yli tämän 1000 ylittävän määrän. Verottaja tulouttaa sitten näin keräämänsä rahat viranomaisille, jotka maahanmuuttoa hoitavat. Varmaan maahanmuuttajien näin määrä moninkertaistuisi myötätuntoisten kansalaisten avustuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaatkohan tuolla tuhannella kiintiöpakolaisiin? Se kiintiö on tosiaan tuhat, mutta muutenhan maahanmuutto on paljon laajempi kysymys. Viime vuonna myönnettiin 18 000 oleskelulupaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaksoiskappale. Pahoittelen.
Ilmoita asiaton viesti