Jarno Lappalainen Tietopohjaista politiikkaa, avoimempaa Suomea

Velka vai Venäjä?

Kreikan vaalit voitti murskaluvuin sunnuntaina laitavasemmistoon lukeutuva Syriza-puolue. Erityisesti Vasemmistoliitto on hehkuttanut Syrizan voittoa käännekohtana Euroopan poliittisessa kentässä. Sitä se totisesti on, mutta ei ainoastaan talouspoliittisesti. Kuten useat laitimmaisen vasemmiston puolueet, myös Syriza on ollut huomattavan ymmärtäväinen Venäjää kohtaan Ukrainan sodan yhteydessä.

Syrizan valtaannousu on tuskin ainakaan haitaksi Euroopan taloudelle. Esimerkiksi heidän ohjelmansa mukainen elvytys investointeja lisäämällä auttaisi kokonaiskysyntään koko Euroopassa. Myöskään ehdotukset Kreikan velkaehtojen keventämisestä eivät ole perusteettomia, sillä Kreikalle saneltu talouskuri ei ole onnistunut taloutta tervehdyttämään. On käynyt pikemminkin päinvastoin: työttömyys on tähtitieteellisissä lukemissa ja valtion verotulot putoavat, vaikka veroaste nousee. Kummankaan toimenpiteen hyväksyminen tulisi silti olemaan vaikeaa monelle euromaalle.

Velkaehtojen neuvottelun osalta Helsingin Sanomat ehti jo todeta, että Syriza vääntää ilman vipua. Vailla vipua Syriza ei kuitenkaan ole. Kreikan uudella pääministeripuolueella ja oikeistopopulistisella hallituskumppanillaan on nimittäin useimpien EU-maiden kannalle vastakkainen linja vastenmielisyydessä Venäjä-pakotteita kohtaan.

Jo toisena päivänään vallassa hallitus ehti irtisanoutua Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta asettaa lisäsanktioita Venäjälle Ukrainan sodan kiihtymisen vuoksi. Tämä on erityisesti ajoituksellisesti hankalaa, sillä mahdollisista uusista toimenpiteistä olisi tarkoitus päättää EU:n ulkoministereiden kokouksessa huomenna torstaina.  

Syrizan irtisanoutuminen pakotelinjasta ei ollut yllättävä. Aiemmin Syrizan edustajat ovat muun muassa kutsuneet länsimaiden Venäjälle asettamia sanktioita ”uuskolonialistiseksi bulimiaksi”, vastustaneet europarlamentissa kaikenlaista yhteistyötä Ukrainan kanssa sekä ylläpitäneet yhteyksiä pakotelistalla oleviin venäläisiin vaikuttajiin. Myös pienempi hallituskumppani ANEL on huomattavan Venäjä-myönteinen. Kreikan hallitukselle talouspolitiikka lienee kuitenkin ulkopolitiikkaa tärkeämpi painopiste.

Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että yhtä aikaa tulee EU:ssa olemaan päällä vääntö velasta ja ulkopolitiikasta. Pahin tilanne olisi se, että EU:n sisäiset nahinat velasta ja elvytyksestä ajaisivat yhteisen ulkopoliittisen linjan yli. Pitkällä tähtäimellä hinta yhteisessä ulkopolitiikassa epäonnistumiselle olisi nimittäin todennäköisesti huomattavasti suurempi. Toivoa sopii, että sellaiseen tilanteeseen ei ajauduta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Myös velanhoidossa voi löytyä apuja Venäjältä ja Kiinasta, joten väite vivun puuttumisesta on outo. EU kuvittelee, että sen ulkopuolella ei ole elämää, niin ylimielistä on heidän tapansa keskustella asioista.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Juuri näin. Erikoinen tulkinta Hesarilta. Venäjän taloustilanne on tietysti juuri nyt myös aika kehno, joten mahdollisuuksia Kreikan tukemiseen ei ehkä ole, vaikka haluja voisi olettaa löytyvänkin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kari Fagerström

Kuinkahan tuossa lopulta mahtaa käydä ?

Kiina investoi viime vuonna 4 miljardia dollaria Kreikan logistiikan ja infrastruktuurin kehittämiseen. Tämä kaikki on tapahtunut yksityistämällä Kreikan valtion omistamia rautateitä, satamia ja varustamoelinkeinoa. Kiinalaiset ovat rakentamassa yksityistä rautatietä Pireuksen satamasta yleiseen rataverkkoon Balkanille ja eurooppaan. Pireuksen, Kreikan suurin satama, on kiinalaisen Cosco varustamon omistuksessa.

Näiden lisäksi Kiina on ostanut ja yksityistänyt Kreikassa muutamia lentokenttiä ja haarukassa on Kreikan valtion energialaitoksia.

Aléxis Tsípras on puhunut vaaliohjelmassaan, että hän palauttaa kaikki valtionyhtiöt ennalleen ja lopettaa yksityistämisen sekä palkkaa kaikki irtisanotut työntekijät takaisin.

Tällä Tsipras varmistaa, että monikaan ei ole halukas investoimaan Kreikkaan.

Venäjän tukeen ei voi luottaa, muuten kuin propagandan merkityksessä. Venäjän täytyisi sekoittaa pakkaa luopumalla asettamistaan vastapakotteista Kreikan kohdalla, mutt se olisi Kreikan lähtö.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tähän saamme vastauksen aikanaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tehtiinpä Kreikassa niin tai näin, karvas kalkki on vain pakko niellä.

Tavalla tai toisella Kreikan on saatava oma taloutensa järjelliseen malliin ja sopeuduttava kulutusjuhlien jälkeisiin olosuhteisiin hyvin pitkälti lopulta omin voimin.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Karvasta kalkkia Kreikassa on kyllä nieltykin. Kreikkahan on jo käynyt varsin kovan matokuurin läpi: Veroastetta on korotettu merkittävästi, mutta verotulot ovat silti vähentyneet, koska BKT on romahtanut. Samalla sisäinen devalvaatio on vienyt työn reaalisista yksikkökustannuksista parikymmentä prosenttia ja julkisia menoja on leikattu huomattavasti. Työttömyys on tähtitieteellisissä lukemissa. On helppo ymmärtää, miksi kreikkalaiset haluavat elvyttää kysyntää kotimaassa. Kansa on kärsinyt paljon ja toki syy on pitkälti heidän itse valitsemissaan poliitikoissa. Vaikea tilanne.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kari Fagerström

Markkinat ovat antaneet tänään jonkinlaisen vastauksen.

Kreikan valtiolainojen korko nousi tänään yli 13 prosentin.

Ateenan pörsissä kreikkalaiset osakkeet putosivat yli 7 %. Indeksi on pudonnut yli 10 % vaalien jälkeen.

Kreikkalaiset pankit ovat suuremmassa pudotuksessa. Suurimman pankin, Pireus Bank, kurssi on pudonnut 20 %. Investoijat ovat vetäneet rahansa pois Kreikasta siinä pelossa, että Kreikka lähtee eurosta.

Alexis Tsipras on ilmoittanut neuvottelevansa Kreikan lainoihin 240 miljardin hyvityksen.

http://www.bbc.com/news/business-31022209

Kiina ilmoitti jo aiemmin jäädyttävänsä kaikki investoinnit Kreikkaan kunnes Kreikan tilanne on hallinnassa.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Tuo 240 miljardia euroa taitaa olla koko velkaohjelman koko. Se, miten paljon hyvitystä haetaan, lienee vielä auki ihan neuvotteluteknisistäkin syistä. Saa nähdä, millaisia tavoitteita Kreikka nyt sitten todellisuudessa lähtee ajamaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"The dramatic movements came after new Greek Prime Minister Alexis Tsipras said in his first cabinet meeting that he planned to negotiate with creditors over the €240bn (£179bn; $270bn) bailout."

Eikös tuossa puhuta 240 miljardin euron bailoutista, joka toki vastaa 1. ja 2. tukipaketin kokoa.

Kreikan tähän astiset tukitoimet:

45 miljardia euroa hätälaina maalisuu 2010.
110 miljardia euroa tukipaketti toukokuu 1010.
130 miljardia euroa tukipaketti maaliskuu 2012.

Mikäli 240 miljardin bailout menisi läpi, niin tilanne olisi varsin hassu, sillä Kreikalle jäisi jäljelle n. 100 miljardin euron velkajäämä, joka vastaa maan velkatasoa ennen rahaliitton jäsennyyttä.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #10

Minä siis tulkitsen, että neuvotteluita käydään "240 miljardin euron bailout-kokonaisuudesta". Ei siitä, että neuvoteltaisiin velkojen leikkauksesta 240 miljardilla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #11

Olet varmasti oikeassa. Kyse ei ollut 240 miljardin kertaluontoisesta vaatimuksista. Tsipras on toisessa lähteessä kertonut tänään, ettei Kreikka tule laiminlyömään pelastuspakettien velanhoitoa sovitusti, mutta haluaisi supistaa ko. velan määrää ja korjata sen maksuehtoja.

Kapuloita neuvottelupöytään jatkon kannalta toki voi tuoda jo julkistetut uudistukset ja yksityistämisen totaalinen jäädyttäminen.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #13

Totta. Lisäkapulaa voi myös tuoda läheiset suhteet Venäjään. Eurooppalainen yleinen mielipide ei ole luultavasti erityisen suopea minkäänlaisille velkaehtojen huojennuksille. Vielä vähemmän sympatiaa herunee tahoille, jotka tukevat Venäjän politiikkaa Ukrainassa tai näyttävät niin tekevän.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Tämä on totta, mutta arvaa kiinnostaako se niitä kurjuudessa eläviä ? Lienee ihan kohdillaan jos pörssiin sijoittaneet alkavat huolestua, eikös tämä ole sitä markkinataloutta ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Noinkohan EU:n yhtenäisestä rintamasta irtautuminen auttaa Kreikkaa tulevissa velkaneuvotteluissa. Vai onkohan Kreikan uudet vallanpitäjät saaneet jo Venäjältä tarjouksen, jota ei voi vastustaa ? Esimerkiksi, että Venäjä on valmis kuittaamaan Kreikan 300 miljardin lainat. Onkohan Venäjän kelkaan lähteminen houkuttelevampaa kuin EU:n rintamassa pysyminen ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Markku, jos Venäjä maksaisi Kreikan lainat, olisihan se hieno juttu. Kreikka on reilun sadan vuoden aikana jättänyt lainansa hoitamatta ennenkin, ei tämä uutta ole. Olisi kaikin puolin hyvä, jos Kreikka voisi välillä vaihtaa kuppauksensa kohdetta. Tänään nähdään haluaako Kreikka vaihtaa EU:n Euraasian unioniin.

Toimituksen poiminnat