Jarno Lappalainen Tietopohjaista politiikkaa, avoimempaa Suomea

Pitäisikö nollatuntisopimukset kieltää?

Nollatuntisopimukset nousivat keskusteluun jo viime vuoden loppupuolella, kun SDP:stä esitettiin, että ne kiellettäisiin säätämällä minimityöajaksi 18 tuntia viikossa. Sittemmin myös Metalliliiton Nuoret ovat liittyneet rintamaan ja käynnistäneet kampanjan asian puolesta, kuten eilen A-Studiossa kerrottiin.

Pitäisikö nollatuntisopimukset sitten kieltää? Ei.

Kuten monissa muissa työmarkkina-asioissa, myös nollatuntisopimusten suhteen ihanteellista olisi varmasti se, että työnantaja ja työntekijä voisivat sopia asiasta hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Harmillisesti tämä hyvä yhteisymmärrys jää joskus toteutumatta, sillä työnantajalla on usein tilanteessa suurempi valta-asema. Tätä valta-asemaa työnantaja voi käyttää esimerkiksi jättämällä työvuorot tarjoamatta sellaisista silloin tällöin kieltäytyville työntekijöille. On selvää, että tämä on työntekijälle epäoikeudenmukainen ja kohtuuton tilanne.

Ratkaisuna alle 18 viikkotyötunnin sopimusten kieltäminen on kuitenkin huono. Itse nollatuntisopimukset ovat ensinnäkin monelle - erityisesti opiskelijoille - erinomaisen hyvä ratkaisu omaan elämäntilanteeseen. Toiseksi muutos tekisi lainsuojattomiksi aimo tukun täysin asiallisia osa-aikaisia (ei nollatuntisia) työsuhteita. Tämä kaventaisi työllistymismahdollisuuksien määrää rajoittamalla sitä, millaisia työsuhteita ylipäätään saa tarjota. Tähän meillä tuskin on varaa nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa.

Parempi ratkaisu on parantaa työntekijän asemaa, jotta pompotuksiin ei olisi välttämätöntä suostua. Välittömästi tulee korjata nollatuntisopimusten ja työttömyysturvalainsäädännön suhde. Nykyisellään nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta johtaa lähtökohtaisesti karenssiin, vaikka hänelle ei olisi pitkään aikaan tarjottu työvuoroja.

Pidemmällä tähtäimellä perustuloon siirtyminen parantaisi työntekijöiden neuvotteluasemaa epäsäännöllisissä työsuhteissa merkittävästi. Askeleita perustulon suuntaan otettiin jo kuluvalla vaalikaudella vihreiden ollessa vielä hallituksessa. Tämä työ on saatettava loppuun.

***

Epärealistista ja tarpeetonta on haikailla tilannetta, jossa kaikkien työsuhteet ovat samanmuotoisia samoine viikkotuntimäärineen ja työehtoineen. Suomi tulee varmasti jatkossa tarvitsemaan monimuotoisempaa työelämää ja enemmän joustoja.

Joustoihin liittyy valitettavasti aina mahdollisuus väärinkäytöksiin. Hyvällä politiikalla voidaan kuitenkin pyrkiä siihen, että väärinkäytökset minimoidaan ja joustot hyödyttävät sekä työntekijöitä että työnantajia - ja sitä kautta Suomen kilpailukykyä. Pelkällä kieltämispolitiikalla ei tulevaisuudessa pärjätä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Pekka Heliste

Työnantaja ulosmittaa perustulon tiputtamalla palkkaa

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

En usko, että se tapahtuisi kovin helposti. Mitä kautta ajattelisit, että näin kävisi? Työehtosopimuksethan eivät lakkaisi toimimasta. Todennäköisesti tulisi pikemminkin nykyisten työpaikkojen lisäksi tarjolle jonkin verran uusia työpaikkoja ja keikkatyötä, jota nykyisellä sosiaaliturvalla elävän ei ole kannattavaa ottaa vastaan.

Pekka Heliste

Tottakai, jos yleissitovuus poistetaan niin jokainne yritys tekee omansa ja Suomessa laki antaa työnanatjalle laajant valtuuset eli työnanatja voi sanella sopparin ehdot yksipuoisesti ja se on silloin voimassa.

Saksassa ,Ruotsissa ja muualla työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus ja työntekijöillä on lain mukaan veto-oikeus, joten uusi soppari ei tule voimaan työnanatkan yksipuolisella päätöksellä.

Et taida tietää mitään työelämän pelisäännöistä meillä ja muualla ?

Enkä usko,että työpaikkoja syntyis yhtään lisää.Olen palkannut ihmisiä sellaisissa maissa kuin Indonesia , Sri Lanka, Pakistan eli maissa, joissa sosiaaliturvaa ei ole ja luulisi jokainen keikka millaisilla ehdoilla tahansa kelpaavan, mutta näin ei ole.

Kyllä työn on annettava toimenetulo, erityiseti näissä maissa se on äärimmäisen tärkeää.Ei noissa maissa nollatuntisopimus kelpaa

Ja jos haluaa elää nollatuntisopimuksilla niin niitä pitää olla amonat aj silloin tulee aina tilanne, jossa joutuu kieltäytymään toisen työn vuoksi eli palavelutaso on nolla. Nämä nollasopparilaisethan joutuvat päivystämään koko ajan puhelimen ääressä.Ei se sovi opsikelijallekaan, koska pitää opiskellakin

Todistavt kaksi poikaani, jotka opiskelavt ja käyvät töissä.Kommentti nollatuntisoppariin oli:Tarkoitettu tyhmille ja neästä vedettäville

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen Vastaus kommenttiin #5

Ei kai kukaan vakavissaan ole kuitenkaan yleissitovuutta poistamssa. Sitä kirjoitukseni ei käsittele lainkaan.

Nollatuntisopimukset eivät ole monelle mitenkään ideaalitilanne. Tämä on totta. Monelle ne ovat kuitenkin toimiva ratkaisu erityisesti sellaisissa työpaikoissa, joissa henki on hyvä ja yhteistyö työnantajan sekä työntekijöiden välillä on hyvää. Olen itsekin ollut vuokratyössä aikoinaan ja pelisäännöt olivat toimivat ja reilut. Pelisääntöjen osalta hienosäätöä voi myös lainsäädännössä harjoittaa esimerkiksi työvuorojen ilmoittamisen osalta ilman, että luodaan isoja rajoituksia työmarkkinoille.

Pelkkää nollatuntisopimuksien kieltämistä ongelmallisempaa on se, että asian ajajat esittävät kaikkien alle 18-tuntisten työviikkojen lähtökohtaista kieltämistä. Tämä hävittäisi hyvin todella monta täysin asiallista työpaikkaa. Tai sitten ne työt tehtäisiin jatkossa yksityisinä elinkeinonharjoittajina (toiminimi).

Opiskelijat ovat tässä tietysti hyvin olennainen ryhmä. Opintotuen ehtoja on jatkuvasti kiristetty ja asumiskustannukset eivät tuen tasossa näy nykyään käytännössä lainkaan. Jos vielä rajoitetaan mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä, alkaa opiskelu oikeasti jäädä varakkaiden huviksi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #9

Ei rikoslakiakaan ole kumottu sen vuoksi, että vain harvat tekevät rikoksia.

Lait säädetään aina niitä varten, jotka harjoittavt vilunkia

Niinpä nollatuntisoppareidenkin rajoittaminen kohdistuu vain niihin, jotka hyväksikäyttävät ihmisiä.

Jääkiekossa ja kaikissa peleissä on tarkat säännöt , miksei työelämässäkin ?

Ei kukaan pidä byrokratian erotuomarin tai pelaajien pilkunviilausta vaikka kysymys on samasta asiasta

Jääkiekossakin voitaisiin luopua säännöistä ja antaa pelaajien sopia säännöistä

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #15

Ei auton kuljettamisestakaan ole tehty Suomessa rikollista, vaikka monet ajavat ylinopeutta, joku aina välillä kännissäkin ja onnettomuuksiakin tapahtuu. Nollatuntisopimuksissa on kysymys tismalleen samasta asiasta. Ei tuottavuutta lisääviä ja ihmisten elämää helpottavia asioita kannata kieltää pelkästään sen takia, että hyvin pieni vähemmistö käyttää vapauksiaan väärin.

Ehkä voidaan löytää joku keino kieltää ne väärinkäytökset, eli autoiluesimerkkiin viitaten kieltää ylinopeuden ajaminen.

Minun oikeudentajuuni ei vain kertakaikkiaan mahdu, että joku ulkopuolinen voisi kieltää esimerkiksi yliopisto-opiskelijalta järjestelyn, joka on lähes täydellinen sekä opiskelijalle että työnantajalle. Opiskelija voi tehdä esimerkiksi yhden työpäivän verran viikkotunteja hänelle sopivina aikoina, joka ei vielä haittaa täysipainoisen opiskelua. Samalla opintotuen, kesältä olevien säästöjen ja lisätienestien avulla opiskelija pystyy selviytymään taloudellisesti läpi lukuvuoden. Omasta lähipiiristä on kuulunut pelkkää positiivista tavasta, jolla mm. pääkaupunkiseudun muuttofirmat kohtelevat nollatuntisopimuksilla olevia opiskelijoita. Etenkin työnantajan joustavuudesta, joka mahdollistaa sen että työntekijä voi hyvin vapaasti valita, milloin haluaa töitä tehdä.

Mikko Hammarberg Vastaus kommenttiin #5

Mitä ihmettä horiset, kuka sanoi että yleissitovuus poistetaan? Blogisti esitti puheenvuoron nollatuntisopimusten ja perustulon puolesta, joista ensimmäinen on siis laillinen sopimusmuoto tälläkin hetkellä.

Perustulohan periaatteessa antaa työntekijälle lisää neuvotteluvaltaa ja -voimaa, kun tämä tietää jonkinlaisen tulotason säilyvän riippumatta siitä, ottaako tarjottua työtä vastaan. Voisi olettaa, että näissä olosuhteissa työstä on siis helpompi kieltäytyä ja kohtuuttomiin sopimuksiin ei tarvitse sitoutua.

Onhan se täysin järjetöntä, että työtä pitäisi myydä ja ostaa 40 viikkotunnin yksikköinä. Tämä ei voi olla sen paremmin työntekijöiden kuin työnantajienkaan etu. Omasta lähipiiristä löytyy suuri joukko ihmisiä, jotka olivat opiskeluaikana todella tyytyväisiä, että pystyivät tekemään vaihtelevan määrän viikkotunteja itselleen sopivina aikoina mm. muuttomiehinä ja kaupan kassoina. Yhtälailla työnantajan pitää voida ostaa 20 tai 10 viikkontuntia työtä, jos tämä on se määrä mitä yritys sillä hetkellä ko. tuotannontekijää tarvitsee.

Jyrki Paldán

Varmasti he pyrkivät siihen(kuten aina), mutta jos perustulo on elämiseen riittävä, ei kenelläkään ole mitään pakkoa suostua työhön. Tuolloin neuvotteluasema työnantajan ja työntekijän välillä tasapainottuu ja siten palkka ei ole työnantajan saneltavissa.

Pekka Heliste

Perustulolla ihminen menee konkursiiin, jos sattuu oleman velkaa kun jää työttömäksi

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #23

En ymmärrä miksi tilanne olisi yhtään sen huonompi kuin ilman perustuloa..?

Oletat ilmeisesti että saatavilla olevia työpaikkoja olisi enemmän, tai niistä maksettu palkka olisi korkeampi. En näe kumpaakaan olettamusta kovinkaan realistisena, mutta voin tietysti olla täysin väärässäkin.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #25

Jos muutta tukea ei ole niin työttömäksi jääminen merkitsee vararikkoa asuntovelalliselle

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #26

Tarkoitit siis ansiosidonnaisten muuttamista perustuloksi ja siitä seuraavaa ongelmaa velallisille?

Nyt toivottavasti pääsin asiasta jyvälle, mutta olen silti eri mieltä. Valtion tukijärjestelmän ei minusta missään tilanteessa tule asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, poislukien pakonalaiset tapaukset(esim. erittäin korkeat lääkekulut). Ansiosidonnaiset kassat voisivat toimia täysin markkinaehdoilla, tai vaikka miksei julkisestikin kunhan niiden jäsenmaksut kattavat kokonaisuudessan ulosmaksetun osuuden.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #27

Markkinaehtoinen ansiosidonnainen jättää heikoimmassa asemassa olevat puille paljaille

Vakuutusyhtiö ei myönnä vakuutusta , jos riksi työttömyydestä on korkea tai maksut ovat niin korkeita, ettei vakuuteulla ole varaa/kannata ottaa vakuutusta

Silloin ansiosidonnainen olisi vain hyväosaisten vakuutus

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #29

Asia on juuri noin, mutta en näe siinä ongelmaa. Mielestäni sosiaaliturvan tehtävänä ei ole mahdollistaa toisille riskittömästi suurempaa kulutusta kuin toisille, vaan taata kaikille peruselintaso olosuhteista riippumatta. Jos haluaa kuluttaa enemmän, täytyy se rahoittaa itse, mukaanlukien riskinhallinta.

Mitä sen sijaan täytyisi ehdottomasti kirjata lakiin olisi henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus, joka estäisi kaikilta velkavankeuden.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #30

Henkilökohtainen konkurssi merkitsee, että me muut maksamme tappiot.Ilmaisia lounaita ei ole

Se tarkoittaa myös, ettei töppääjän tarvitse maksaa virheistään

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #31

Ei tietenkään ilmaisia lounaita ole.

Se merkitsee että lainanantaja kärsii tappion. Kollektiivisesti kärsimme niistä vain jos tuemme pankkeja julkisesti, tai myönnämme julkista lainaa. Lainan saaminen tietysti hankaloituu riskinhallinnan korostuessa entisestään.

Lainanmaksun töppäävä yksilö puolestaan menettää totuttuun tapaan luottotietonsa ja hänen lainaan pantattu omaisuutensa ulosmitataan asianmukaisella tavalla. Ainoa ero olisi että hänellä olisi vielä mahdollisuus alottaa tyhjältä pöydältä ilman musertavaa velkataakkaa, joskin uuden lainan saaminen voisi olla lähes mahdotonta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #32

Ei lainanantaja voi kärsiä tappioita,hän pistää tappiot muiden marginaaleihin

Jos luotonantaja menee konkurssiin niin silloin valtio maksaa tappiot,näinhän on käynyt joka maassa,jossa pankki on joutunut suoritustaan

Viimeistään talletussuoja ja maksujärjestelmän pelastaminen pakottavat siihen

Teemu Salmela

Yleisesti 0-tuntisopimusten ongelmat tiedetään. Kaikessa politiikanteossa tärkeintä on kyky kompromisseihin: kyllä työnantajan pitäisi pystyä yksi kahdeksan tunnin työpäivä viikossa tarjoamaan mikäli tarvetta oikeasti on. Jos työsopimus ylipäänsä vaivaudutaan kirjaamaan näin pienille työmäärille niin 8 h on ihan kohtuullinen vaatimus.

Pekka Heliste

Minulla poika tekee yhden päivän viikossa töitä.Mutta se on sovittu lauantaiksi, päivävuoro ja toistuu joka lauantai

Selvä sopimus, jossa ei ketään kuseteta eikä pidetä turhaan sidottuna työhön, jota ei edes saa

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Kuten sanoit: Ei.
Karenssiasia on korjattavissa. Mutta eikö 0-tuntisopimuksista lähdetä täyspäiväsiin tai muuten taatuimpiin sopimuksiin? Kuka siitä työttömäksi lähtis?

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Näin se useimmiten varmasti menee. Työttömäksi lähtö tullee kysymykseen, jos työnantajalta ei työvuoroja aikoihin kuulu eikä uutta työpaikkaa silti ole vielä näköpiirissä.

Pekka Heliste

Karenssia tulee myös jos kieltäytyy nollatuntisopparista

Pekka Heliste

Yksi tapa sopia tällaisesta on sopia esim tunneista 1-3 viikkoa eteenpäin. Harva liiketoiminta on sellaista , ettei mitään kyetä ennustamaan.

Itse olen pyörittänyt palvelutoimintaa, jossa tilaukset tuelavt viikko-muutama tunti enne toimitusta ja kyllä se on uskallettava mitoittaa henkilökunta trendin muakaan.Pitämällä osa-aikaisia ja sopimalla opiskelijoiden kanssa vuoroista 3 viikkoa eteenpäin työvoima joustaa.Vkitusten kanssa olen tehnyt joustosopimuksia eli ruuhka-aikoina tehdään pidempää vuoroa, hiljaisina pidetään vapaata.Mutta tämäkin pitää sopia etukäteen..

Jos ei hallitse liiketoimintaa niin sitten osaamattomuutta kompensoidaan management-by-perkele-systeemillä

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Tämä on mielestäni erinomaisen hyvä tapa toimia! Parempi ratkaisu, kuin kiellot, voisikin ongelmiin olla esimerkiksi harkita varoajoista säädettävän lainsäädännössä.

Jouni Nordman

Millään lailla ei voida tehdä yrittäjästä kokonaistuottavuutta ymmärtävä, sillä monesti kuule yrittäjien ihmettelevän miksi eivät saa pätevä henkilökunta. Olen näitä yleensä kehottanut menemän peili eteen etsimään syytä, sillä jos yritys kulttuuri on kunnossa, ei ole myöskään työntekijöiden suhteen ongelmia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eikö Suomessa olekaan sopimusvapautta?

Pekka Heliste

Vain jossain Somaliassa on täydellinen soimusvapaus.Lain mukaan sopimuksen pitää olla ehdoiltaan kohtuullinen.

Aivan yleinen periaate koko maailmassa

Jyrki Paldán

Sopimuksenvapaus on täysi painajainen jos neuvotteluasetelma on lähtökohtaisesti täysin epätasapainoinen. Jos sopimuksesta kieltäytyminen on toiselle osapuolelle yksi lysti, mutta aiheuttaa toiselle pahimmillaan kodittomuutta ja nälänhätää, on sopimuksenvapaus käytännössä täyttä retoriikkaa. Huonomman sosiaaliturvan maissa vielä korostetummin ja vapaan markkinatalouden utopiassa absoluuttisesti.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Onko blogisti valmis päivystämään kotikaupungissa myös viikonloput - vaikka ei siitä saisi latin latia? (Vartiointialasta oli tästä muutama viikko sitten hyvä kirjoitus).

Henry

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

"Nykyisellään nollatuntisopimuksen irtisanominen työntekijän toimesta johtaa lähtökohtaisesti karenssiin, vaikka hänelle ei olisi pitkään aikaan tarjottu työvuoroja."

Tässä täytyy olla virhe. Jos alle 13t/kk ei kerrytä työssäoloehtoa, ei sellaisesta sopimuksesta irtautumisesta voi tulla karenssia. Toisekseen tällaista sopimusta ei tarvitse edes purkaa, sillä se ei ole este (sovitetun) työttömyyspäivärahan maksamiseksi. Olet virallisesti osa-aikatyötön ja paperityö lisääntyy hieman, ei muuta. Tosin jos työnantajalle on sinusta vain byrokratiaa ja kuluja, on hän varmasti halukas irtisanomaan työsuhteesi omatoimisesti.

Pekka Heliste

Nollatuntisopimuksesta luopuminen katsotaan itseaiheutetuksi työstäluopumiseksi ja aiheuttaa karenssin. Työkkäri näkee kaikki tehdyt tunnit ja ellei niitä ilmaannu niin ihminen katsotaan luopuneen vapaaehtoisesti työsuhteesta ja työkkäri mätkäisee karenssin.

En tiedä kuinka pitkään sallitaan puuttuvat tunnit

Ei-aktiivisesta työsuhteesta ei ol muita kuluja kuin rivi-palkanmaksujärjestelmässä ja vuosi-ilmoituksia,mutta nekin ovat massatiedostoja ja on kustannusten kannalta sama pajonko näitä ei-aktiiveja on

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Tämä tieto karenssista perustuu TEM:n raporttiin aiheesta:

"Nollatyösopimuksella työskentelevällä on oikeus mm. soviteltuun työttömyyspäivärahaan niiltä ajoilta, jolloin työtunnit jäävät vähäisiksi. Sen sijaan työttömyysturvaetuuksien maksamiselle asetettava karenssiaika voi nollatyösopimuksen perusteella työskentelevälle työntekijälle olla joissain tilanteissa kohtuuton. Karenssi asetetaan lähtökohtaisesti silloinkin, kun työntekijä päättää nollatyösopimukseen perustuvan työsuhteen, vaikka työtä ei olisi sopimuksen mukaan tarjottu pitkään aikaan." (http://www.tem.fi/files/37427/TEMrap_33_2013_10092... ; s. 26)

Toimituksen poiminnat