*

Jarno Lappalainen Tietopohjaista politiikkaa, avoimempaa Suomea

Lukukausimaksuseikkailu tulisi Suomelle kalliiksi

119 kansanedustajaa on perussuomalaisten Reijo Tossavaisen, kokoomuksen Arto Satosen, SDP:n Jukka Kärnän ja keskustan Ari Torniaisen johdolla tehnyt lakialoitteen lukukausimaksujen perimisen sallimisesta EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille (itse lakialoite). Tossavaisen mukaan kun ”jokainen ulkomaalaisen opiskelupaikka on poissa suomalaisilta”. Allekirjoittajat ovat pääosin perussuomalaisia (39/39), kokoomuslaisia (37/44, 84 %) ja keskustalaisia (29/35, 83 %). SDP:stä, RKP:stä, KD:stä ja vasemmistoliitosta mukaan on päätyi alunperin yhteensä 14 allekirjoittajaa, joista vasemmistoliiton edustaja on ilmoittanut jo vetävänsä nimensä pois lakialoitteesta perusteltujen vasta-argumenttien johdosta. Kuulemma myös jotkut muut kansanedustajat harkitsevat samaa. Tämä on tietysti hyvin ilahduttavaa! 

Kerrataanpa kuitenkin mistä tässä kaikessa on kyse. Taustana on vuonna 2010 käynnistynyt kokeilu, jossa kokeiluun ilmoittautuneille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sallittiin lukukausimaksujen periminen ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Pääosin tämä tarkoitti yliopistojen kaksivuotisia maisteriohjelmia, sillä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eivät tähän monestakaan syystä sovellu.

Lukukausimaksukokeilu on sittemmin ollut kokonaisuutena tarkastellen suuri floppi. Maksavia opiskelijoita ei ole juurikaan tullut ja maksullisten koulutusohjelmien pyörittäminen on jopa tuottanut tappiota. Myös Pohjoismaissa käyttöön otetut vastaavankaltaiset maksut ovat johtaneet ulkomaalaisten hakijoiden määrän laskuun. Lakiesittelyn perusteluissa uskotaan kuitenkin, että vastoin kaikkea järkeä kustannusten lisääminen houkuttelisikin juuri Suomeen enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita, vaikka mikään evidenssi ei tätä tuekaan. Kokemukset muun muassa Aalto-yliopistosta osoittavat varsin selvästi, että maksut karkottavat Suomesta niitä opiskelijoita, jotka tänne hyväksytään. Kahden edellisen vuoden aikana 46 % maksut täysin kattavan stipendin saaneista otti opintopaikan vastaan – ilman stipendiä jääneistä luku on 6 %. Kyse ei siis ole pelkästään hakijamäärien vähentymisestä, vaan myös houkuttelevuudesta ylipäätään. Samalla hinnalla kun saa koulutusta myös maista, jotka ovat keskeisemmällä sijainnilla, omaavat halvemman yleisen hintatason sekä kenties puhuvat äidinkielenään englantia.

Toisin kuin aloitteen perusteluissa väitetään, jää huomattavan suuri osa ulkomaalaisista opintojensa jälkeen Suomeen. Tilastokeskuksen viimevuotisen selvityksen mukaan kaikista Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista Suomeen on yli vuoden kuluttua valmistumisesta työllistynyt 49 %. Siis joka toinen. He kaikki ovat saaneet aiemman terveydenhoitonsa muualta, käyneet peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen jonkin muun maan piikkiin sekä suorittaneet myös alemman korkeakoulututkinnon jonkun muun kuin suomalaisen veronmaksajan piikkiin. Keskimääräinen maisterintutkinto maksaa koulutuspuolella n. 20 000 euroa. Jos kansantaloudellisesti oletetaankin, että puolet näistä valuu ulkomaille, niin jokaisella 40 000 euron investoinnilla saadaan yksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut työntekijä ylläpitämään heikkenevän huoltosuhteen kanssa kamppailevaa hyvinvointivaltiota. Tämän lisäksi, koska opiskelijaviisumilla ei paljoakaan saa Suomessa töitä tehdä – he ovat tuoneet ulkomailta todennäköisesti kaiken täällä kuluttamansa rahat – vähintään 6 000 € vuodessa, jonka opiskelijaviisumi edellyttää.

Herättääkin ihmetystä, millä ihmeen perusteella miltei koko kokoomuksen ja keskustan eduskuntaryhmä on lähtenyt tällaisen kansainvälisyysvastaisen aloitteen taakse, jossa jopa ehdotetaan kehitysyhteistyörahojen kanavoimista lukukausimaksuihin. Talouden kestävyydestä ei ainakaan voi olla kyse, sillä siinä missä tämä kenties toisi pennosia lisää yliopistoille, olisi lukukausimaksujen periminen turmiollista kansantaloudellisesti. Toisin kuin Suomessa, jossa lukukausimaksuja suunniteltaessa lähinnä etsitään vertailukohtia vertailukelvottomista maista (Yhdysvallat, Iso-Britannia), on tätä kansantaloudellista puolta ryhdytty tutkimaan naapurimaissa: Norjan valtiovarainministeriö on selvittänyt, että 11 000 euron lukukausimaksut tuottaisivat valtiolle n. 3,1 miljoonaa euroa lisätuloa. Tämä sillä hinnalla, että ulkomaalaisten osaajien määrä vähenee juuri silloin, kun me nuoret tarvitsisimme heitä lisää. Toisaalta, ei Suomessa ole vastaavia laskelmia tiettävästi toteutettu.

Aivan kuten niin sitoutumattomat kuin suurin osa puoluepoliittisistakin opiskelijajärjestöistä on todennut, on päivänselvää, että vanheneva Suomi kaipaisi juurikin näitä nuoria menestyksennälkäisiä ulkomaalaisia osaajia. Maksuton koulutus on suunnaton vetovoimatekijä, jota ei voi realistisesti korvata millään lukukausimaksujen, kehitysyhteistyöstipendien ja verohelpotusten yhdistelmällä. Suomen tulee ottaa kaikki irti tuosta vetovoimatekijästä ja houkutella lisää kansainvälisyyttä, uusia ideoita sekä enemmän käsipareja tätä maata pyörittämään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Santeri Halmetoja

Ilmainen ja huonotasoinen koulutus houkuttelee ulkomaisia huippuosaajia? Veronmaksajien pussista se menee, ja vaikka osa jääkin Suomeen töihin niin silti harvempi kuin Suomen syntyperäisistä kansalaisista. Tässä mielessä toki opiskelupaikka on joltain muulta pois - julkisen taloutemme varat ovat rajalliset.

Suuret ikäluokat jäivät jo eläkkeelle. Onko Suomessa mielestäsi huutava akateemisen alojen työvoimapula?

Ilmaisuuden perusteluksi ei riitä pelkkä "kun se on kansainvälistä."

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Ei suomalainen koulutus ole huonolaatuista, vaan oikein hyvätasoista. Ei sillä Harvard-tasolle päästä, mutta ei se olisi realististakaan viiden miljoonan asukkaan maassa. Muistaakseni Helsingin yliopiston rehtori totesi viime syksynä, että jos muinaisen Kalmarin Unionin alueen korkeakoulut katsottaisiin yhdeksi korkeakoulujärjestelmäksi, olisi se järjestelmänä kaikkien tunnetuimpien rankingien mukaan maailman kärkitohinoissa - heti englanninkielisten maiden jälkeen.

Huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu edelleen. Me tarvitsemme lisää työntekijöitä kaikille koulutusasteille.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvä ja perehtynyt kannanotto.

Reijo Tossavainen

Aloitteen alullepanijat ovat Reijo Tossavainen (ps), Arto Satonen(kok.), Jukka Kärnä (sdp) ja Ari Torniainen (kesk.). Siis nämä henkilöt yhteistyössä ja yhteistuumin.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Hei Reijo,

Lisäsin muut alullepanijat tekstiin.

Reijo Tossavainen

Pauli Vahtera käsitteli samaa aihetta ansiokkaasti Iltalehdessä 22.8.2012. Tässä osa tekstistä:

Vuosikymmenessä Suomeen on tullut uusi elättien joukko. Ulkomaalaiset opiskelijat. Suomessa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ja lisää tulee, sillä maailmassa riittää ihmisiä ilmaisen opiskeluoikeuden käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoita on ulkomailta 17.000. Ammattikorkeakouluissa opiskelee saman verran.

Yksi lukuvuosi maksaa opiskelijaa kohden ammattikorkeakouluissa 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10.000 euroa. Yhden opiskelijan koko opiskeluaika maksaa korkeakouluille 30.000 – 50.000 euroa. Vuodessa Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euron lahjan. Joka vuosi. Tämän päälle tulee humanitäärisen maahanmuuton aiheuttama koulutus eri muodoissaan.

Rahan lisäksi kyse on suomalaisten syrjimisestä. Suuri osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa. Monien jatko-opintojen pariin haluavien suomalaisten paikalla onkin ulkomaalainen opiskelija. Jos kyse on Suomen kannalta tarpeettomasta koulutuksesta, on kyse vain rahan tuhlaamisesta. Siitä suomalainen nuori kärsii vain välillisesti, koska hänen kontolleen tulee maksettavaksi valtion lisävelka, joka opiskelusta aiheutuu.

Suomi antaa kehitysapua vuodessa miljardi euroa. Humanitäärinen maahanmuutto maksaa saman verran. Kreikalle, Espanjalle ja muille Euroopan tuhlarimaille annetaan, kuka sen tietää kuinka monta kymmentä miljardia euroa takuutusten summana. Afganistanin sota maksaa. EU:n nettomaksajana maksamme korruptiotukea Bulgarialle ja monelle muulle hunsvotisti rahaa käyttävälle maalle.

Mutta ehei, ei eihän se riitä. Mitä ne muut ajattelevat meistä, jos emme tuhlaa rahojamme ulkomaalaisille riittävästi. Riittävästi tarkoittaa, että mikään ei riitä. Kehitysapuinnostuneet jaksavat itkeä 0,7 prosenttinsa perään. Kun nämä opiskelut, sotimiset ja EU:n kautta tehtävä rahanjako lasketaan mukaan, ollaan kirkkaasti yli 0,7 prosentin rajan. Kreikkaa ja Espanjaa ei sovi sanoa kehitysmaiksi, mutta heidän miljardejaan ei tarvitse edes laskea mukaan kun ylitetään itkumuurin raja. Onko kyse vain siitä, ettei päästä itse tuhlaamaan niitä rahoja.

Rahat elantoon pitäisi olla

Maahanmuuttoviraston mukaan opiskelija tarvitsee käyttöönsä vähintään 500 euroa kuukaudessa, jotta hän pystyy maksamaan asumisen, ruoan ja muut menot. Vuoden oleskelua varten tarvitaan 6.000 euroa. Hmm, ulkomaalaisia opiskelijoita on paljon Helsingissä. Miten ihmeessä täällä joku pystyy maksamaan asunnon vuokran ja sen jälkeen vielä ylipäätään elämään. Ehkä puheet 500 euron perustulosta ovatkin realismia. Muuta ei elämiseen tarvita.

Jotkut oppilaitokset tukevat verorahoilla opiskelijoiden elämistä Suomessa. Esimerkiksi sisäoppilaitokset antavat opiskelun lisäksi ilmaisen asunnon ja ruoan. Tällöin opiskelijalle riittäisi 175 euroa omaa kulutusta varten. Siinäkin on faktaa toimeentulotukirahojen niukkuuden kanssa oleville kunnille.

Opiskeluhaluinen liittää hakemukseensa tiliotteen, josta näkyy, että hänellä on tarvittavat varat vuoden opiskeluun Suomessa. Täällä jo olevien maanmiesten ja –naisten sponsorisopimuksia ei hyväksytä. Elämisen rahat voi todistaa myös osoittamalla oppilaitoksen antamat edut, valtion stipendillä tai jostain saadulla apurahalla.

Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä työtä, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä. Muuta työtä voit tehdä keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana. Kun oppilaitoksessa ei järjestetä opetusta saa opiskelija tehdä työtä rajoituksetta

Lisäksi on oltava vakuutus, jossa ei ole yli 300 euron omavastuuosuutta. Vakuutuksen on korvattava 100.000 euron sairauskulut, jos opinnot kestävät Suomessa alle kaksi vuotta. Vakuutuksen on korvattava 30 000 euron sairauskulut, jos opinnot kestävät Suomessa vähintään kaksi vuotta. Maahanmuuttoviraston sivuilta kopioidut vakuutustiedot vaikuttavat nurinkurisilta: kun ollaan pitempään, voi vakuutus olla pienempi.

Kaikki on siis hyvin. Hyvinpä tietenkin. Kun tiliotetodistus on saatu, rahat siirtyvät toisen opiskeluhalukkaan pankkitilille. Hänkin saa todistuksen. Ja näin juna kulkee taas, kulkee. Olen nähnyt tapauksen, jossa ensimmäisen 6000 euron rahan sponsoroi suomalainen nainen. Sitä en tiedä kuinka monta oppilasta Suomeen tuli tällä yhdellä sijoituksella. Uskon hyväsydämisyyteen. Jos kyse on lomamatkaystävyydestä tai muusta, ovathan suomalaisetkin veijareita Auervaarasta alkaen.

Vaan 500 euroa kuukaudessa. Eihän se mihinkään riitä. Monien täällä opiskelevien vanhemmat antavat kuukausittain rahaa Suomeen. Joidenkin koko suku kerää yhdessä rahaa opiskelijalle. Jotkut hakeutuvat töihin, mutta töiden saanti on vaikeaa koska sekä suomen kielen taito että osaaminen puuttuvat. Kyse ei tosiaankaan ole syrjinnästä, mistä esimerkiksi Helsingin Sanomat jaksaa jatkuvasti syyllistää.

Vaan mitä tapahtuu, kun rahaa ei sitten olekaan opiskelijan tullessa Suomeen. Eihän ketään jätetä Suomessa heitteille. Enkä usko, että oppilas palautettaisiin maitojunalla kotimaahansa, jos hän on jo päässyt opiskelunsa alkuun. Koulutkin saavat rahansa oppilaiden määrän mukaan, joten systeemi varmaan tekee kaikkensa, että nuori saa jäädä Suomeen nauttimaan korkeatasoisesta opetuksesta. Mitään näyttöä en saanut siitä, että sosiaalitoimisto auttaisi rahatonta ulkomaalaista opiskelijaparkaa. Mutta en myöskään näyttöä siitä, ettei sellaista tapahdu.

Toisin kuin turvapaikkahakijoiden paperit, opiskelijan oleskelulupahakemus käsitellään kiireellisenä muutamassa viikossa. Asiat siis voidaan hoitaa ripeästi, jos halua on. Jos asioita halutaan vetkutella, sekin toimii Suomessa. Hakemukset jätetään netissä hakijan kotimaassa, ja siellä paperit viedään Suomen lähetystöön. Siinäkin olisi vinkkiä turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ai niin, eihän se toimi, koska ihmissalakuljettajienkin pitää saada elantonsa.

Mistä nigerialaisten rahat?

Miten venäläiset, kiinalaiset ja nigerialaiset pystyvät elämään kalliissa Suomessa ja korkeitten vuokrien ja elantokulujen maassa, vaikka itse opiskelu onkin ilmaista.

Nigeriassa keskipalkka on 381 euroa kuukaudessa. Nigeriassa en ole käynyt, monessa muussa Afrikan maassa kylläkin. Myös Ghanassa, josta on tullut Suomeen paljon opiskelijoita. Jotenkin epäilee nettisivuston Numbeo antamia tietoja Nigerian palkoista ja hinnoista. Sivuston mukaan ruoan keskihinta olisi Nigeriassa kalliimpaa kuin Suomessa. Uskon enemmän mainittuja alimpia hintoja, joiden mukaan yhden hengen asunnon vuokra kuukaudessa keskikaupungilla olisi 84 euroa. Sen pystyisi maksamaan 234 euron kk-palkalla, joka tilastossa esitetään alarajana.

Miten nigerialaiset pystyvät elämään Suomessa. Miten noin pienistä rahoista jäisi säästöön 6000 euroa + meno-paluulentoliput, jotka Lagosista Suomeen paikan päältä ostettuna ovat 600-700 euroa. Tässäpä mysteeri. Jos kyse on heidän omista rahoistaan, Suomeen tulisivat vain varakkaiden perheiden nuoret opiskelemaan. Mikseivät he mene suoraan Englantiin? Miksi Suomen pitäisi tukea varakkaita nigerialaisia? Vai ovatko rahat nigerialaiskirjeistä?

Nigerialaisia opiskelijoita katosi ilmeisesti muihin Schengen maihin Suomeen tultuaan. Pahin valehakijoiden tulva saatiin kuriin vähentämällä Nigeriasta otettujen opiskelijoiden määrää.

Suomalaiset kouluttavat erityisesti venäläisiä, kiinalaisia ja nigerialaisia. Media vähättelee, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on edelleen vähäinen, vain viitisen prosenttia. Määrä on helposti kasvatettavissa, sillä Suomessa voi nykyään opiskella monissa paikoissa kokonaan englanniksi. Kun suomea ei tarvitse opiskella eikä osata lainkaan, on tänne helppo tulla ja helppo lähteä pois valmiit paperit kädessään.

.... Lisää Pauli Vahteran aiheeseen liittyvää tekstiä löytyy täältä:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/2...

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Pauli Vahteran teksti on toki tuttu ja aika vauhdikashan se on. Eri mieltä olen vahvasti enkä vähiten sen takia, että se sisältää niin monta asiavirhettä.

”Korkeakouluopiskelijoita on ulkomailta 17.000. Ammattikorkeakouluissa opiskelee saman verran.”

Korkeakouluja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Niissä opiskeli vuonna 2011 yhteensä 17 634 ulkomaiden kansalaista, joista 6000 oli Euroopasta. Ehdottamanne lainsäädäntö siis osuisi kutakuinkin 11-12 000 opiskelijaan. Ammattikorkeakouluissa kokonaisuudessaan opiskelee n. 140 000 opiskelijaa.

 

”Yksi lukuvuosi maksaa opiskelijaa kohden ammattikorkeakouluissa 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10.000 euroa. Yhden opiskelijan koko opiskeluaika maksaa korkeakouluille 30.000 – 50.000 euroa. Vuodessa Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euron lahjan. Joka vuosi. Tämän päälle tulee humanitäärisen maahanmuuton aiheuttama koulutus eri muodoissaan.”

Yliopistoissa opiskelevista miltei kaikki opiskelevat kaksivuotisissa maisteritutkinnoissa, joiden on tosiaan siellä 10 000 euron paikkeilla vuodessa. Ammattikorkeakoulututkinnoissa on enemmän vaihtelua, suurin osa taitaa olla 3,5-4,5 vuoden välillä. Vahteran käyttämillä luvuilla siis vuositasolla ehdottamanne lainsäädännön piirissä olevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutukseen kuluu reilu 40 miljoonaa ja yliopisto-opiskelijoihin 55 miljoonaa euroa. Ei missään nimessä 300 miljoonaa euroa vuodessa. Huomiotta toki jää kaikki se raha, jota nämä opiskelijat tuovat Suomeen ulkoa. Ja se, että joka toinen heistä jää Suomeen veronmaksajaksi.

Sitä en ymmärrä, miten humanitäärinen maahanmuutto liittyy valmiiksi korkeakoulutettujen ulkomaalaisten maahanmuuttoon.

 

”Maahanmuuttoviraston mukaan opiskelija tarvitsee käyttöönsä vähintään 500 euroa kuukaudessa, jotta hän pystyy maksamaan asumisen, ruoan ja muut menot. Vuoden oleskelua varten tarvitaan 6.000 euroa. Hmm, ulkomaalaisia opiskelijoita on paljon Helsingissä. Miten ihmeessä täällä joku pystyy maksamaan asunnon vuokran ja sen jälkeen vielä ylipäätään elämään. Ehkä puheet 500 euron perustulosta ovatkin realismia. Muuta ei elämiseen tarvita.”

On aivan tyypillinen käytäntö maailmalla, että vastaanottava valtio edellyttää joitain säästöjä ennen kuin myöntää oleskeluluvan. Ei tuo tietenkään pääkaupunkiseudulla riitä, mutta tuo raha täytyy sitten tuoda myös ulkopuolelta. Ei siinä edelleenkään suomalaista veronmaksajaa huijata.

 

”Jotkut oppilaitokset tukevat verorahoilla opiskelijoiden elämistä Suomessa. Esimerkiksi sisäoppilaitokset antavat opiskelun lisäksi ilmaisen asunnon ja ruoan. Tällöin opiskelijalle riittäisi 175 euroa omaa kulutusta varten. Siinäkin on faktaa toimeentulotukirahojen niukkuuden kanssa oleville kunnille.”

Sisäoppilaitoksilla ei ole varsinaisesti mitään tekemistä korkeakoulutuksen kanssa.

 

”Vaan mitä tapahtuu, kun rahaa ei sitten olekaan opiskelijan tullessa Suomeen. Eihän ketään jätetä Suomessa heitteille. Enkä usko, että oppilas palautettaisiin maitojunalla kotimaahansa, jos hän on jo päässyt opiskelunsa alkuun. Koulutkin saavat rahansa oppilaiden määrän mukaan, joten systeemi varmaan tekee kaikkensa, että nuori saa jäädä Suomeen nauttimaan korkeatasoisesta opetuksesta. Mitään näyttöä en saanut siitä, että sosiaalitoimisto auttaisi rahatonta ulkomaalaista opiskelijaparkaa. Mutta en myöskään näyttöä siitä, ettei sellaista tapahdu.”

Tämä nyt on puolestaan silkkaa salaliittoteoriaa. Ei ole olemassa mitään mekanismia, millä ulkomaalainen opiskelija pääsisi suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Kyllä ne kaikki rahat kärrätään ulkomailta tai viisumin sallimilla vähäisillä työtuloilla. Myöskään mikään korkeakoulu ei myönnä minkään sortin toimeentulotukea ellei tällaiseksi lueta lukukausimaksukokeiluun osallistuvia korkeakouluja, joissa on sitä varten luotu stipendijärjestelmä.

 

”Miten venäläiset, kiinalaiset ja nigerialaiset pystyvät elämään kalliissa Suomessa ja korkeitten vuokrien ja elantokulujen maassa, vaikka itse opiskelu onkin ilmaista.”

Kuten yllä todettu, on opiskelijan itsensä vastuulla järjestää toimeentulonsa. Mikä siinä on niin uhkaavaa?

 

”Nigerialaisia opiskelijoita katosi ilmeisesti muihin Schengen maihin Suomeen tultuaan. Pahin valehakijoiden tulva saatiin kuriin vähentämällä Nigeriasta otettujen opiskelijoiden määrää.”

Ongelma siis ratkaistiin ilman lukukausimaksuja? Hyvä!

 

”Suomalaiset kouluttavat erityisesti venäläisiä, kiinalaisia ja nigerialaisia.”

Kolmen kärki Kiina, Venäjä ja Nigeria. Varmasti suurin osa talouden tuntijoista on sitä mieltä, että Kiinalle ja Venäjälle kannattaa kasvattaa verkostoja. Moni suomalainen start-up-yritys muun muassa toimii rekrytointipolitiikassaan siten, että haetaan uusia markkinoita palkkaamalla eri maista lähtöisin olevia korkeakoulutettuja. Sillä tavalla saadaan vientiä vetämään ja kansantalous nousuun.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Ja kolmen kärjestähän tarkoitukseni oli toki sanoa, että se on Kiina, Venäjä ja Nepal. Neljäntenä tulee kauhisteltu Nigeria.

Käyttäjän KimmoKyrl kuva
Kimmo Kyrölä

Voi Suomea, jos kansanedustaja ihan oikeasti pitää Vahteran tekstiä ansiokkaana. Viimeistään nigerialaiskirjeiden mainitseminen purskautti kahvit näppikselle.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"Tilastokeskuksen viimevuotisen selvityksen mukaan kaikista Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista Suomeen on yli vuoden kuluttua valmistumisesta työllistynyt 49 %. Siis joka toinen."

Mikä tässä on silmään pistävää? Minusta se, että nuo työpaikat on pois suomalaisilta. Yliopistoihin haki keväällä 2007 vajaat 70 000 (noin 22 000 aloituspaikkaa) ja ammattikorkeakouluihin yli 75 000 (noin 31 000 aloituspaikkaa) hakijaa. Kaikista hakijoista opiskelupaikan saa noin 42 prosenttia. Jos emme kustantaisi ilmaiseksi ulkomaalaisten opiskelua verovaroistamme, niin nuokin työpaikat olisivat osaltaan vähentämässä kotimaista työttömyysastetta. Samoin suomalaiset hakijat saisivat opiskelupaikan ja olisivat poissa välivuodet kortistosta.

Nyt on toisinpäin, eli joko valmistuneet suomalaiset joutuvat kortistoon, tai he eivät saa opiskelupaikkaa ja viettävät välivuosia.

Tapio Ahti

Ohimennen täytyy mainita taloustieteen olevan yksimielinen siinä, että talous ei ole tuollaista nollasummapeliä, jollaiseksi sen kuvailet. Yhden mamu-DI:n työ ei ole pois muilta, päin vastoin se työllistää monta suomalaista.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Onko sen oltava mamu-DI, että työllistää suomalaisia?

Tapio Ahti

Mainitsen nyt täälläkin, kun satun tietämään jotain, jota moni muu ei tunnu tietävän: USA:n huippuyliopistot jakavat ilmaisen opiskelun mahdollistavia stipendejä lahjakkaille, jotta oppilasaineksen taso nousisi. Taso olisi tietenkin huonompi, jos vain maksavat oppilaat pääsisivät sisään. Kun oppilaissa on mukana lahjakkaita, he myös ohimennen opettavat lahjattomampia ja nostavat muutenkin tasoa.

Jos tämä ei ole tilanne Suomessa nykyään, siihen pitäisi pyrkiä (mikä tosin täällä tarkoittaa, että opiskelun pitää tapahtua englanniksi, mikä ei ole kaikilla aloilla mahdollista). Eli Suomen pitäisi ehkä jopa maksaa ylimääräistä ilmaisen opiskelun lisäksi, jotta oppilaiksi saataisiin parhaita.

Käyttäjän EsaOlkoniemi11 kuva
Esa Olkoniemi

Opintonsa päättäneistä ulkomaalaisista jäisi suomeen enemmänkin, se työnsaanti on sitten ongelma.

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Jos on opiskellut suomessa englanniksi voi se kielitaidon puutekin estää sitä työnsaantia.

pekka numminen

Serkunmies (afrikasta) valmistui korkeakoulusta Suomessa ja muutti sitten pian Englantiin töihin, miksi?

Koska englati tuli opiskeltua opintojen yhteydessä ja Suomeen jäänti olisi vaatinut yhden lisäkielen opiskelua.

Mikä olisi ollut vaikutus jos olisikin koulutettu suom enkielinen opiskelija? Muutto Englantii ei olisi ollut ainakaan yhtä houkutteleva vaihtoehto.

Englanninkielinen koulutus ulkomaisille opiskelioille on kuin heittäisi rahaa roskiin.

Käyttäjän jarnolappalainen kuva
Jarno Lappalainen

Nämä opiskelijathan osaavat jo englantia siinä vaiheessa, kun he Suomeen tulevat opiskelemaan. Se on lähtökohtaisesti yleensä pääsyvaatimuksena. Tieteen kieli on pitkälti nykyään englanti ja suomalaisetkin opiskelijat opiskelevat usein esimerkiksi maisterivaiheen opintonsa joko enimmäkseen tai täysin englanniksi. Tässä on tietysti suuria alakohtaisia vaihteluita. Itse olen sitä mieltä, että kotimaisten kielten opetusta pitäisi huomattavasti lisätä, jotta useammalla opiskelijalla olisi edes mahdollisuus hankkia suomen tai ruotsin taito täällä opiskellessaan. Suurin osa, vaikkakaan eivät kaikki, näistä ulkomaalaisista opiskelijoista kuitenkin haluaa jäädä Suomeen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Hämmästelen edelleen sitä, ettei yhdellekään Perussuomalaiselle ole tullut mieleen se, miten vahvasti tämä aloite liittyy lukukausimaksujen hivuttamiseen kaikille opiskelijoille? Joillekin kokoomuspiireille (muttei sielläkään kaikille!) se ehkä voi sopiakin, mutta Perussuomalaisille tämä voi osoittautua möhläykseksi.

Toimituksen poiminnat